Olisiko Seinäjoen syytä ottaa koulujen ruokalistoille edes yksi kasvisruokapäivä viikossa? Monessa paikassa saa maistella kasvisruokaa koulun lounastauolla, eikä ajatus herätä Sykissäkään kauhua. Muutamasta käsiäänestyksestä voi huomata, että noin puolet ottaisi avosylin vegevaihtoehdot kouluarkeen.

 Kasvissyöjien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina nopeasti. Erityisen kiinnostuneita kasvisruokavaliosta ovat nuoret sekä aikuiset naiset. Viime aikoina on puhuttu yhden kasvisruokapäivän viikossa lisäämistä kouluihin, jolloin tarjolla olisi pelkkää kasvisruokaa. Helsingin kouluissa kasvisruokapäivää on jo kokeiltu. Aloitteen kasvisruokapäivään teki vihreiden Emma Kari.Kaupunginvaltuusto hyväksyi vihreiden aloitteen kokouksessaan, mutta valtuustossa myös vastustettiin aloitetta. Vastustajat olivat muun muassa sitä mieltä, ettei ketään tule pakottaa kasvisravintoon ideologisista syistä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota, että jo nyt on tarjolla kasvisruokaa, eikä se kelpaa kaikille.
 
Vegepäivän puolesta on tehty adressi. Siinä mainitaan kolme syytä, miksi kasvisruokapäivä olisi hyvä lisätä kouluruokailuun. Ensimmäinen syy on eettiset ja katsomukselliset syyt, jotka vetoavat eläinten hyvinvointiin, toinen on terveydelliset syyt, koska on tutkittu, että vegaaneilla on pienempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen, moniin syöpiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Kolmas syy on ympäristösyyt. Tutkimuksien mukaan eläintentuotanto on maailmanlaajuisesti merkittävämpi ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä, kuin liikenne. Kasvisruoan lisääminen kouluissa voi vaikuttaa merkittävästi koulujen ekologiseen jalanjälkeen. 
 
Kasvisruoan valmistaminen tarvii myös erityistä osaamista koulujen keittiöiltä. Riittävän ravintopitoisuuden saanti on turvattava. Kasvisruoan proteiinipitoisuus pitäisi pitää kohdallaan muun muassa palkokasveilla, tofulla ja soijarouheella. Pitkällä tähtäimellä ajateltuna kasvisruokapäivä tulisi hyvien terveysvaikutuksien lisäksi myös edullisemmaksi kuin liharuoka.
 
Emmi